Kullan hinta

Hintataulukoissa oleva kullan hinta on maailmanmarkkinahinta ja kuvastaa siis kullan hintaa. 

Tällä sivulla myös:

1. Kullan hintataulukko kulta unssilla ja kilolla
2. Näin lasket kullan hinnan eri määrille ja eri kultapitoisuuksille
3. Romu- ja korukullan hinta
4. Sijoituskullan hinnasta
5. Kullan hintakehityksestä 
6. Kulta säilyttää arvonsa

Kullan hinta - Hintataulukko

Ensimmäisessä kuvassa kullan hinta on ilmoitettu kultaunssia kohden (kultaunssi on 31,10 grammaa) ja toisessa kuvassa hinta on ilmoitettu kiloa kohden.

Kullan hinnan laskeminen eri määrille ja pitoisuuksille

Jos haluat tietää kullan hinnan grammalle, niin voit laskea sen helposti alla olevalla kaavoilla:

Kilohinta / 1000 = Kullan grammahinta

Esim. kullan kilohinta 34600,45 euroa, niin grammahinta on 34,60€ (34600,45/1000=34,60045)

Jos haluat tietää kuinka paljon kultaesineesi sisältämän kullan arvo on, niin voit laskea sen helposti alla olevalla kaaviolla:

Laske ensin yllä olevalla kaavalla kullalle grammahinta. Tämän jälkeen käytä alla olevaa kaavaa:

Kullan grammahinta x kultapitoisuus x esineen paino = Esineen sisätämän kullan arvo

Esim. kultasormus on 14 karaatin kultaa ja se painaa 10 grammaa, niin sen arvo on 202,41 euroa kullan grammahinnan ollessa 34,60 euroa  (34,60x0,585x10=202,41)

Kullan eri pitoisuudet:

8K=0,333 - 9K=0,375 - 10K=0,417 - 14K=0,585 - 18K=0,750 - 20K=0,833 - 21K=0,875 - 22K=0,916 - 23K=0,958 - 24K=0,9999   
 

Romu- ja korukullan hinta

Romukullan (mitä romukulta on?) hinta on aina alhaisempi kuin kullan maailmanmarkkinahinta. Romukullasta joudutaan erottelemaan muut metallit eri prosessein ja ne aiheuttavat luonnollisesti kustannuksia. Eri kullanostajilla romukullan hinnat voivat vaihdella todella paljon. Tämä johtuu siitä, että kullanostajien kulurakenteet ovat hyvin erilaisia, mitkä lopulta määrittelevät maksimihinnat, joita kullanostajat voivat romukullasta maksaa. Mikäli romukullan määrä on suuri, niin voit hyvinkin saada siitä parhaimmillan jopa 93 prosenttia kullan markkinahinnasta. Romukullasta maksettavat hinnat voivat olla todella alhaisiakin, huonoimmissa tapauksissa kullasta on maksettu ainoastaan 20 prosenttia sen todellisesta arvosta. Varsinkin kullan fyysinen myynti liikkeissä on vaikein tapa saada hyvää hintaa, varsinkaan mikäli myyjä ei tiedä kullastaan. Ostaja kysyy muutamat kysymykset, jonka myötä paljastuu myyjän tieto kultakoruistaan. Mitä vähemmän myyjä tietää esineistään, niin sen enemmän ostajan määrittelemä kullan hinta tippuu. Verkkokulta Oy:llä tämä ei edes ole mahdollista, sillä kaupan käynti tapahtuu anonyymi kauppana, jolloin asiakkaan tietämys aiheesta ei vaikuta kauppasummaan.  

Jos olet myymässä romukultaa, niin suosittelemme ehdottomasti tutustumaan palveluumme tarkemmin etusivultamme. Olemme suomen vanhin kullanostaja netin puolella ja kustannustehokkuutemme, sekä kokemuksemme ja kontaktimme alalla ovat ylivoimaisia kilpailijoihimme nähden, jonka vuoksi pystymme tarjoamaan kullan hinnasta parasta hintatasoa. 

Sijoituskullan hinta

Sijoituskullan hinta on käytännössä sama kuin kullan hinta maailmanmarkkinoilla. Kullan hinta määritellään päivittän suurimmissa metallipörsseissä Lontoossa, Tokiossa ja New Yorkissa. Sijoituskulta on yleisesti harkkojen tai erilaisten kolikoiden muodossa. Yleisin sijoituskulta on pitoisuudeltaan 99,99 prosenttista puhdasta kultaa, mutta joissain sijoituskolikoissa kullan määrä voi olla alhaisempikin. Sijoitusmielessä järkevintä on kuitenkin pääsääntöisesti sijoittaa puhtaaseen kultaan, sillä niissä osto- ja myyntihinnan erotus on pienempi. Sijoituskullan osto- ja myyntihinnoissa ei tule olla kuin muutaman prosentin ero jotta sijoittaminen olisi järkevää. 

Kullan hintakehitys

Kullan hintakehitykseen vaikuttaa moni eri asia, mutta kaikista selkeimpänä merkkinä mahdolliselle kullan hinnan nousemiselle on pidetty maailmantalouden huonoja näkymiä. Kultaa pidetään turvasatamana heikossa maailmantalouden tilanteessa, jolloin sijoittajat haluavat turvata omaisuuttaan kullalla. Maailmantalouden huonossa tilanteessa sijoittavat haluavat kultaa holveihinsa ja tämä yhtä aikainen kullan hamstraaminen saa kullan hinnan nousemaan, mikä taas saa yhä useamman haluamaan kultaa. Kun kullan hinta lähtee kasvamaan, niin se joutuu positiiviseen nousukierteeseen, jolloin kullan arvo nousee todella jyrkästi. Nopeasta noususta ja monista muista tekijöistä johtuen, kullan hinta onkin monta kertaa tehnyt nousukauden jälkeen selkeän korjausliikkeen alaspäin.

Mikäli sijoittaja osaa tunnistaa koska kullan hinta lähtee nousemaan, niin voi hän tehdä kullalla suuria voittoja, aivan kuten normaalissa osakekaupassakin. Toisaalta kulta ei jaa osinkoja, jonka vuoksi sitä pidetäänkin enemmän turvana inflaatiota vastaan tai sillä halutaan turvata omaisuus maailmantalouden takutessa. Kullan hintakehitys on historian aikana ollut suhteellisen tasaista nousua ja kullan hinta onkin pysynyt melko vakiona suhteessa inflaatioon kasvuun. Monia äkillisiä nousu- ja laskukausia mahtuu toki matkalle. Kulta ei siis ole kuitenkaan stabiili vaihdannan väline ja volatiliteettiä lisääntyy maailman talouden epävarmuuden kasvaessa. Tämän myötä, mikäli kulta ei ole monien vuosien sijoitus, niin kun kulta nousee äkisti ylöspäin on yksinkertaisen säännön mukaan hyvä aika myydä. 

Kulta säilyttää arvonsa

Kulta on ollut läpi historian arvokas jalometalli. Jo 1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua kullasta tuli kansainvälisen kaupan vaihdannan väline, eli nykyisin tuntemamme raha. Kulta on siis toiminut rahana pidempään kuin yksikään muu rahayksikkö. Toisin kuin kulta, niin Fiat rahat (eri maiden rahayksiköt; dollarit, eurot, markat jne..) ovat aina jossain vaiheessa menettäneet arvonsa täysin. Esimerkiksi jos pidät samoja euron seteleitä kassaholvissa useitä kymmeniä vuosia, niin on hyvin todennäköistä, etteivät ne ole enää tuon ajan jälkeen laillisia maksuvälineitä. Kuulostaa oudolta, mutta se on todellisuutta. Esimerkiksi markan setelit ovat nykään arvottomia. Kullalla taas tulee aina olemaan jonkunlainen reaaliarvo, eikä se näin ollen voi koskaan menettää täysin arvoaan, jonka vuoksi sen säilyttäminen kassakaapissa vuosikymmenten ajan on turvallista.

Kulta säilyttää arvonsa koska:

• Kullan arvo on kullassa, eli materiaalissa itsessään
• Kultaa käytetään laajasti eri puolilla maailmaa. Sitä käytetään sijoituskohteena, korujen valmistukseen, elektroniikassa ja lukuisissa eri teollisuuden aloilla.
• Kullan arvoa ei pystytä kumoamaan millään päätöksillä
• Koska kulta ei ole yhdenkään maan oma rahayksikkö, niin siitä ei voida tehdä minkäänlaisia poliittisia päätöksiä, joilla sen arvo nollattasiin. 
• Kultaa ei voi devalvoida
• Kullan arvoa ei voi tarkoituksen mukaisesti mitenkään alentaa suhteessa valtioiden valuuttoihin.
• Historia on osoittanut
• Kulta on ollut vaihdannanväline jo kuusi tuhatta vuotta eikä tälle ole mitään muutosta näköpiirissä.